The playground

More information here

Anaksagoras

Anaksagoras ?n??ks?g?r?S. C. 500?428 eaa., kreikkalainen filosofi Klazomenae. Hänen katsotaan siirtäneen filosofian toimipaikan Ateenalle. Hän oli läheisessä yhteydessä moniin kuuluisiin Ateenalaisiin, ja hänen arvellaan olleen Sokrateen opettaja. Hänen uskomuksensa siitä, että aurinko oli valkohehkuinen kivi ja että kuu oli tehty maasta, joka heijasti auringon säteitä, johti syytökseen ateismista ja jumalanpilkasta, mikä pakotti hänet pakenemaan Lampsakokseen, […]

Anaksagoras ?n??ks?g?r?S. C. 500?428 eaa., kreikkalainen filosofi Klazomenae. Hänen katsotaan siirtäneen filosofian toimipaikan Ateenalle. Hän oli läheisessä yhteydessä moniin kuuluisiin Ateenalaisiin, ja hänen arvellaan olleen Sokrateen opettaja. Hänen uskomuksensa siitä, että aurinko oli valkohehkuinen kivi ja että kuu oli tehty maasta, joka heijasti auringon säteitä, johti syytökseen ateismista ja jumalanpilkasta, mikä pakotti hänet pakenemaan Lampsakokseen, jossa hän kuoli. Hylätessään Empedokleen neljä elementtiä (maa, ilma, tuli ja vesi) Anaksagoras esittää äärettömän määrän hiukkasia eli siemeniä, joista jokainen on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen. Kaikki luonnon kohteet koostuvat hiukkasista, joilla on kaikenlaisia ominaisuuksia; samankaltaisten, joskaan ei identtisten hiukkasten ylivertaisuus luo eron Puun ja kiven välille. Anaksagoraan maailmankaikkeus oli ennen erottumista ääretön, erilaistumaton massa. Maailman muodostuminen johtui kiertoliikkeestä, jonka kaiken läpäisevä mieli (nous) tuotti tässä massassa. Tämä johti siementen erottamiseen ja asioiden muodostumiseen. Vaikka Anaksagoras oli ensimmäinen, joka antoi mielelle paikan maailmankaikkeudessa, sekä Platon että Aristoteles arvostelivat häntä siitä, että hän piti sitä vain mekaanisena syynä eikä järjestyksen alkuunpanijana.

Katso D. E. Gershenson and D. A. Greenberg, Anaxagoras and the Birth of Physics (1964); M. Schofield, An Essay on Anaxagoras (1980).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.